American Academy of Orthopaedic Trauma (OTA 2022) -yhdistyksen 38. vuosikokouksessa esitelty tutkimus osoitti hiljattain, että sementtittömällä lonkkaproteesileikkauksella on lisääntynyt murtumien ja komplikaatioiden riski lyhyemmästä leikkausajasta huolimatta verrattuna sementoituun lonkkaproteesiin.
Tutkimustiivistelmä
Tri Castaneda ja kollegat analysoivat 3 820 potilasta (keski-ikä 81 vuotta), joille tehtiin sementoitu lonkkaproteesileikkaus (382 tapausta) tai sementoimaton lonkkaproteesileikkauksen (3 438 tapausta)reisiluunkaulanmurtumia vuosina 2009–2017.
Potilaiden hoitotuloksiin kuuluivat leikkauksen aikaiset ja sen jälkeiset murtumat, leikkausaika, infektio, sijoiltaanmeno, uusintaleikkaus ja kuolleisuus.
Tutkimustulokset
Tutkimus osoitti, että potilaatEi-sementtinen lonkkaproteesiLeikkausryhmässä kokonaismurtumaprosentti oli 11,7 %, leikkauksen aikainen murtumaprosentti 2,8 % ja leikkauksen jälkeinen murtumaprosentti 8,9 %.
Sementoidun lonkkaproteesikirurgian ryhmässä potilailla oli alhaisempi kokonaismurtumien määrä: 6,5 %, leikkauksen jälkeisten murtumien määrä 0,8 % ja leikkauksen jälkeisten murtumien määrä 5,8 %.
Ei-sementoidun lonkkaproteesin leikkausryhmän potilailla oli korkeampi kokonaiskomplikaatioiden ja uusintaleikkausten määrä verrattuna sementoidun lonkkaproteesin leikkausryhmään.
Tutkijan näkemys
Tutkimuksen päätutkija, tohtori Paulo Castaneda, totesi esityksessään, että vaikka iäkkäiden potilaiden sijoiltaan menneiden reisiluun kaulan murtumien hoidosta on olemassa yksimielinen suositus, niiden sementoinnista keskustellaan edelleen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella lääkäreiden tulisi tehdä enemmän sementoituja lonkkanivelten korjausleikkauksia iäkkäille potilaille.
Myös muut asiaankuuluvat tutkimukset tukevat sementoidun lonkkaproteesin valintaa leikkaukseen.
Professori Tanzerin ym. julkaisemassa 13 vuoden seurannalla varustetussa tutkimuksessa havaittiin, että yli 75-vuotiailla reisiluun kaulan murtumia tai nivelrikkoa sairastavilla potilailla varhaisen leikkauksen jälkeisen revisioinnin määrä (3 kuukautta leikkauksen jälkeen) oli pienempi potilailla, joille tehtiin valinnainen sementoitu revisioleikkaus, kuin ei-sementoidussa revisioryhmässä.
Professori Jason H:n tutkimuksessa havaittiin, että luusementtikahvaryhmän potilaat suoriutuivat paremmin kuin sementoimattomat potilaat sairaalahoidon keston, hoitokustannusten, uudelleensisäänkäynnin ja uusintaleikkausten suhteen.
Professori Dalen tutkimuksessa havaittiin, että revisioleikkausten määrä oli korkeampi sementoimattomassa ryhmässä kuin ryhmässä, jossa olisementoitu varsi.
Julkaisun aika: 18. helmikuuta 2023
