Nilkan sisäpuolen murtumat vaativat usein viillon poiston ja sisäisen fiksaation, joko pelkällä ruuvikiinnityksellä tai levyjen ja ruuvien yhdistelmällä.
Perinteisesti murtuma kiinnitetään väliaikaisesti Kirschner-tapilla ja sitten puolikierteisellä hohkaisella jännitysruuvilla, joka voidaan yhdistää myös jännitysnauhaan. Jotkut tutkijat ovat käyttäneet täyskierteisiä ruuveja nilkan keskiosan murtumien hoitoon, ja niiden teho on parempi kuin perinteisten puolikierteisten hohkaisten jännitysruuvien. Täyskierteisten ruuvien pituus on kuitenkin 45 mm ja ne on ankkuroitu metafyysiin, ja useimmilla potilailla on kipua nilkan keskiosassa sisäisen kiinnityksen ulkoneman vuoksi.
Yhdysvaltalaisen St. Louis University Hospitalin ortopedisen trauman osastolta työskentelevä tohtori Barnes uskoo, että kannattomat kompressioruuvit voivat sekä kiinnittää sisäiset nilkan murtumat tiukasti luun pintaa vasten, vähentäen ulkonevan sisäisen kiinnityksen aiheuttamaa epämukavuutta, että edistää murtumien paranemista. Tämän seurauksena tohtori Barnes teki tutkimuksen kannattomien kompressioruuvien tehokkuudesta sisäisten nilkan murtumien hoidossa, ja tutkimus julkaistiin äskettäin Injury-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 44 potilasta (keski-ikä 45, 18–80 vuotta), joita hoidettiin sisäisten nilkan murtumien vuoksi kannattomilla kompressioruuveilla Saint Louis University Hospitalissa vuosina 2005–2011. Leikkauksen jälkeen potilaat immobilisoitiin lastalla, kipsillä tai oikomiskojeella, kunnes murtuman paranemisesta oli kuvantamistutkimuksissa näyttöä ennen kuin he pystyivät liikkumaan täysin painoa kantaen.
Suurin osa murtumista johtui kaatumisesta seisten ja loput moottoripyöräonnettomuuksista tai urheilusta tms. (taulukko 1). Heistä 23:lla oli kaksoisnilkan murtuma, 14:llä kolmoisnilkan murtuma ja lopuilla 7:llä yksi nilkan murtuma (kuva 1a). Leikkauksen aikana 10 potilasta hoidettiin yhdellä kannattomalla kompressioruuvilla nilkan keskiosan murtumien vuoksi, kun taas lopuilla 34 potilaalla oli kaksi kannatonta kompressioruuvia (kuva 1b).
Taulukko 1: Vamman mekanismi
Kuva 1a: Yksittäisen nilkan murtuma; Kuva 1b: Yksittäisen nilkan murtuma, jota hoidettiin kahdella kannattomalla puristusruuvilla.
Keskimääräisen 35 viikon (12–208 viikkoa) seurannan jälkeen kaikilla potilailla saatiin kuvantamistutkimuksissa näyttöä murtuman paranemisesta. Yhtäkään potilasta ei tarvinnut poistaa ruuvia ruuvin ulkoneman vuoksi, ja vain yksi potilas tarvitsi ruuvin poiston preoperatiivisen alaraajan MRSA-infektion ja postoperatiivisen selluliitin vuoksi. Lisäksi 10 potilaalla oli lievää epämukavuutta nilkan sisäosan tunnustelussa.
Siksi kirjoittajat päättelivät, että nilkan sisäisten murtumien hoito kannattomilla kompressioruuveilla johti korkeampaan murtumien paranemisnopeuteen, nilkan toiminnan parempaan palautumiseen ja vähentyneeseen leikkauksen jälkeiseen kipuun.
Julkaisuaika: 15. huhtikuuta 2024
